Historia

Nuorisoseura Vilikas ry syntyi touko-kesäkuun vaihteessa 2010, kun pieni joukko pitkän linjan kansantanssiharrastajia, -ohjaajia ja nuorisoseuratoimijoita löivät hynttyynsä yhteen. Ensimmäinen tavoite oli synnyttää omille lapsille laadukasta kansantanssin harrastustoimintaa. Keväällä 2026 toimikauden nro 16 päättyessä jäseniä oli jo 170 ja toiminnasta sai jo nauttia moni lapsi, perhe ja aikuinen.

Ensimmäisellä toimikaudella perustettiin kaksi tanssiryhmää: toinen 3–4-vuotiaille lapsille ja toinen aikuinen-lapsi-ryhmä. Kevätkonsertti toteutettiin yhteistyössä Soiva Siili -yhtyeen kanssa. Seuraavalla kaudella ryhmiä oli jo neljä. Aikuisille kokeiltiin lisäksi FolkJam-tanssiliikuntaa, mutta sille ei löytynyt taloudellisesti mahdollista ja harrastajille järkevää toimintamuotoa. Mukaan tuli aikuinen-lapsi-päiväryhmä kotihoidossa oleville lapsille. Kevätkauden 2013 päättäneessä Kevätkimarassa Valve-sali pullisteli jo ääriään myöten ja oli pakko lähteä etsimään suurempia tiloja, joihin koko seuran väki yhdessä mahtuu juhlimaan.

Aikuisten toiminta käynnistyi vuonna 2014, kun Vilikkaassa harrastavien lasten vanhemmat halusivat päästä tanssimaan. Perustettiin Koplaus. Kun Koplaus oli ääriään myöten täynnä, aloitti toinen aikuisten ryhmä, Hipasu. Sittemmin perustettiin ”höntsäryhmä” Hallaus. Uusin aikuisten ryhmä Huuma tarjoaa vaihtoehdon tai lisätunnin rauhallisemmasta temposta nauttiville. Seuran omien juhlien kohokohta taitaa lapsille olla aikuisten esityksen näkeminen – onhan siellä myös monen lapsen oma vanhempi lavalla.

Keväällä 2012 Vilikas debytoi katselmuksissa, kun aikuinen-lapsi-ryhmä Kintas valittiin mukaan Arktiset askeleet -tapahtumaan. Pikkukarhut mönkivät tiensä loppunäytökseen ja kotiintuomisena oli hieno stipendi. Keväällä 2014 Arktisiin Askeliin osallistui Vilikkaasta kaksi ryhmää, Hyrrä ja Hippa. Hyrrä nähtiin loppunäytöksessä ja Hippaa kannustettiin stipendillä. Kesällä 2014 Hyrrä osallistui ensi kertaa valtakunnalliseen lasten kansantanssiryhmien luokitteluun Tampereella ja luokiteltiin pronssisarjaan. Luokittelumenestystä on tullut vuosien varrella sekä aikuisille että lapsille.

Valtakunnalliseen tapahtumaan Vilikas osallistui ensimmäistä kertaa kesällä 2012, kun Tampereella järjestettiin virolaisten ja suomalaisten yhteinen Tanssipidot-tapahtuma, jonka pääjuhlaa Velisinfoniaa seurasi Ratinan stadionilla tv-kameroiden lisäksi tasavallan presidentti. Hyrräläiset olivat esiintyjäjoukon pienimmästä päästä. Seuraavana kesänä matkattiin Lappeenrantaan Lasten Kalenat 2013 -tapahtumaan. Reissu oli niin ikään ikimuistoinen sirkustyöpajoineen ja helteisine kulkueineen. Pääjuhlassa esitettiin legendaarinen ”kalatanssi”, jossa pienimmät Vilikkaan tanssijat olivat piirua vaille 3-vuotiaita. Samana kesänä Vilikkaan näppäritanssikurssille osallistuneita tanssijoita nähtiin Kaustisen Folk Music Festivalilla suuressa näppärikonsertissa esiintymässä. Matkoja tehdään edelleen vuosittain kunkin ryhmän tavoitteisiin sopiville festareille.

Vuonna 2011 käynnistyi yhteistyö tanssiteatteri Hämyn kanssa. Hämy halusi siirtää toimintansa Ouluun ja sai Vilikkaasta uuden kodin. Vuotta myöhemmin Hämyläiset toteuttivat yhteistyössä Jojo:n kanssa ensimmäisen kokoillan teoksensa Koukkukuja 6:n. Saman tien he kokosivat junioriporukka Hässäkän Ouluun muuttaneista pitkän linjan kansantanssiharrastajista. Hässäkkä ehti harjoitella yhdessä vajaan lukuvuoden, kun se keväällä 2013 nostettiin valtakunnallisessa aikuisten kansantanssiryhmien luokittelussa ylimpään eli mestaruussarjaan. Luokitus pysyi samana myös keväällä 2015. Hämy ja erityisesti Hässäkkä ovat toimineet merkittävänä esikuvana Vilikkaan lapsitanssijoille. Hämyn toiminnan laajentuessa hohdokas yhteistyömme päättyi kesällä 2015. Hässäkkä oli osana Vilikkaan toimintaa vähän pidempään.

Syksyllä 2015 kokeiltiin musiikkikasvatustoimintaa perustamalla alle kouluikäisille lapsille 4 muskariryhmää ja isommille lapsille kansanmusiikkiyhtyeen. Musiikkitoiminta on toistaiseksi tauolla, mutta kokonaan sitä ei olla kuopattu. Kaudella 2024–25 aloitettiin tekniikkatunti, jossa jo jonkin aikaa harrastaneet aikuiset voivat syventää osaamistaan tanssitekniikassa. Tilojen niukkuuden takia tekniikka on myös toistaiseksi tauolla.

Toiminnan alusta saakka tavoitteena ollut omien harrastajien kasvattaminen kansantanssin ohjaajiksi toteutui viimein syksyllä 2021, kun kolme nuorta osallistui KNoppi-kerhonohjaajakoulutukseen ja aloitti apuohjaajina lasten ryhmissä. Kaksi heistä jatkoi kouluttautumistaan kansantanssin ohjaajiksi ja otti yhdessä vastuun omasta ryhmästä. Apuohjaajakaarti kasvoi syksyllä 2024 jälleen kolmella nuorella, jotka osallistuivat kerhonohjaajakoulutukseen. Apuohjaaja on ohjaajalle tärkeä työpari ja lapsille merkittävä esikuva. Apuohjaajat pääsevät viikkotuntien lisäksi osallistumaan myös seuran tapahtumien suunnitteluun.